Lankkuan sukuseura perustettiin 7.8.1982. Reino Niinimäki, joka nuoruudestaan saakka oli ollut kiinnostunut kotiseudustaan ja suvustaan, kutsui Saara ja Kalle Lankkuan jälkeläisiä Nyyssänniemeen. Paikalla oli seitsemisenkymmentä suvun jäsentä, jotka päättivät perustaa Vanhan Lankkuan sukuseuran. Nimeä perusteltiin sillä, että varsinaisessa Lankkuan nimellä kulkevassa talossa ei asu nykyisin saman suvun jäseniä. Viimeinen Lankkuaa sukunimenään käyttänyt Sakari Lankkua on kuollut jo 1920-luvulla.
1982-1985
Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Eeva-Liisa Honkanen Koskenpäältä puheenjohtajaksi, Veikki Vekuri Jyväskylästä varapuheenjohtajaksi, Annikki Lehmola Keuruulta sihteeriksi, jäseniksi Esko Myllymäki Keuruulta, Sulo Kattilamäki Kolhosta ja Hilda Raiskila Keuruulta. Varajäseniksi tulivat Suoma Tomperi Multialta, Raili Ahonen Keuruulta, Tarmo Sillman Tampereelta, Kaisa Kokinmäki Pihlajavedeltä ja Veikko Tallgren Puuppolasta. Reino Niinimäki toivoi saavansa olla vain sukututkimuksen parissa.
Reino Niinimäki selosti tekemiään sukuselvityksiä ja sen perusteella päätettiin ryhtyä julkaisemaan sukukirjaa, jonka tavoitteena oli valmistua parin vuoden sisällä. Seuraava sukukokous päätettiin pitää jo vuoden kuluttua.
Sukukokous pidettiin Keuruun seurakuntakeskuksessa 12.6.1983. Lähes kahdesta sadasta osanottajasta otettiin valokuva kirkon portailla. Kokouksessa keskusteltiin sukukirjan painattamisesta ja sen rahoittamisesta. Reino Niinimäki selosti sukutietojen silloista vaihetta ja kirjan edistymistä, - johtokunta sai valtuudet päättää painatuksesta.
Vuosina 1983-85 puheenjohtajana jatkoi Eeva-Liisa Honkanen ja sihteerinä Annikki Lehmola. Sukukirja valmistui Keurus-Printissä 119 sivuisena 500 kappaleen painoksena syksyllä 1983. Alan ammattilaisena Veikki Vekuri teki mittavan työn kirjan painokuntoon saattamisessa Reino Niinimäen apuna. Todettiin, että runsaasti ennakkoon myytyjen kirjojen ja jäsenmaksujen tulot riittivät painatuskuluihin.
Seuraava sukukokous oli päätetty pitää vuonna 1985. Jukojärven Veikkolaan kokoontui 27.7.1985 puolisentoista sataa suvun jäsentä päättämään sukuseuran asioista. Todettiin, että maksavia jäsenperheitä on yli kaksi sataa ja kirjaa oli myyty runsaasti, joten taloudellinen tilannekin oli hyvä. Jäsenmaksu päätettiin periä kerran sukukokouksien välisenä aikana.
1985-1989
Uudeksi puheenjohtajaksi kaudeksi 1985-89 valittiin Pentti Kokinmäki Pihlajavedeltä ja sihteeriksi Helena Kukkamo Keuruulta. Annikki Lehmola jatkoi edelleen rahaston hoitajana. Ohjelman kohokohta oli rehtori Jussi Rainion esitys lankkuaisten vaiheista yli kolmensadan vuoden takaa. Hän kertoi Lankkuan talon perustamisesta ja totesi Eerik Kainulaisen, Lankkuan ensimmäisen isännän, Matin, isän mahdollisesti olevankin kotoisin Pohjanmaalta.
Toimintakauden aikana harkittiin oman vaakunan tekemistä. Heraldikko Harri Uimonen suunnitteli vaakunan, jonka aiheista kertovat kaskista ja uudisraivauksesta tyvestä nousevat liekit, talosta lähteneistä sotilaista kypärä, maanviljelyksestä kypärästä alaspäin lähtevä koriste ja Lankkualla olleesta kievarista kolme kulkusta. Vaakunan väreinä ovat sininen ja kulta ja se julkistettiin Metsolanhovin sukukokouksessa. Siitä painatettiin myytäväksi tarroja, postikortteja ja kartongille painettuja vaakunoita.
Sukuseuran arkisto talletettiin Keurusselän Seuran tiloihin Keuruun kaupungintalon alakertaan kesällä 1988.
Sukujuhla järjestettiin vuorostaan Multialla Metsolanhovin tiloissa 22.7.1989. Ohjelman sisällössä oli perinteisesti sukukokous, musiikkia ja esitelmä, jonka tällä kertaa piti jämsänkoskelainen kotiseutuaktiivi, hum.kand, Hannu Ahlstedt. Hänen aiheenaan oli verotus, erityisesti ylellisyysverotus 1700-1800-lukujen vaihteessa. Saimme kuulla, että jo 1700-luvulla perittiin kahvi-, tupakka- ja kulkuneuvoveroa. Samoin kuulimme, että koiraveroa maksettiin ainakin jo vuonna 1800. Meitä lankkuaisia tietysti kiinnostaa, että Lankkuan viidestä ikkunasta maksettiin veroa vuonna 1790 ja Saukolla kuudesta ikkunasta seuraavan vuosisadan alussa.
Sukukokouksen yhteydessä Veikki Vekuri esitteli lahjoittamansa puheenjohtajan nuijaa, jonka aihion hän löysi multialaisesta suosta.
Sukuseuran sääntöjen 2§ sääntömuutos hyväksyttiin, koska haluttiin laajentaa tutkimusaluetta aina ensimmäisen isäntäparin Matti ja Agneta Kainulaisen jälkipolviin. Reino Niinimäki esitteli sukututkimuksen vaihetta ja omia tallennuksiaan toivoen suvun jatkavan perinteen keräämistä.
1989-1993
Puheenjohtajaksi vuosille 1989-1993 valittiin Ahti Kutinlahti Keuruulta ja Helena Kukkamo uudelleen sihteeriksi. Annikki Lehmola jatkoi rahastonhoitajana. Kauden aikana pyrittiin keräämään sukutietoutta mahdollista uutta laajennettua sukukirjaa varten.
Lankkuan suku kokoontui Hotelli Keurusselkään 20.6.1993 viettämään sukujuhlaansa ja – kokoustaan jo viidennen kerran. Sukukokouksessa päätettiin sääntömuutoksesta, - seuran nimeksi tuli Keuruun Vanhan Lankkuan sukuseura. Päätettiin myöskin laajennetun Lankkuan sukukirjan tekemisestä ja vastuu siitä annettiin johtokunnalle. Ohjelmassa oli musiikkia, runonlausuntaa ja Talkooteatterin esitys. Esitelmän piti professori Veikko Heinonen, joka kertoili omista keuruulaisjuuristaan ja yleensä sukututkimuksesta.
1993-1997
Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Yrjö Lintula kaudeksi 1993-97, sihteerinä jatkoi Helena Kukkamo ja rahastonhoitajana Annikki Lehmola. Jäsen- ja osoiterekisteri hankittiin vuonna 1995, ohjelman vanhennuttua nopeasti, se jäi pian pois käytöstä. Jäsensihteeri hankki uuden sukuohjelman, jolla voidaan osoitetiedotkin saada esiin.
Lankkuan sukukirja II saatiin Reino Niinimäen, Matti Metsälän ja sukupiirin voimin painokuntoon. Se käsittelee Lankkuaan ja Häkkisenmäkeen jääneitä sukuhaaroja sekä erillisenä Roosin sukuhaaran. Kirja painettiin keväällä 1997 Keuruun Otavalla. Sen taittamisessa ja painatuksessa meillä oli taas mukana alan ammattilainen Aapo Talvilahti, joka piti huolen yhteyksistä kirjapainoon. Kirja otettiin 509 sivuisena 1000 kappaleen painoksena, yksittäisen kappaleen taitto- ja painatushinnaksi tuli 59,70 markkaa eli noin 10 euroa. Myyntihinnaksi päätettiin 180 markkaa ennakkotilaushinnan jälkeen. Kirjalahjoituksia tehtiin eri arkistoihin, seuroille, seurakunnille ja kuntien kirjastoihin sekä kirjan valmistumisessa mukana olleille henkilöille, kaikkiaan noin 40 kirjaa.
Vuonna 2009 Lankkua II-kirjaa on jäljellä kolmisen sataa kappaletta ja sitä myydään viidellätoista eurolla. Ensimmäinen kirjamme Vanhan Lankkuan suku, joka oli painettu vuonna 1983, on myyty loppuun 2000-luvun alussa, muutama kappale jätettiin sukuseuran arkistoon.
Rahastonhoitaja Annikki Lehmolan ja koko johtokunnan iloksi todettiin, että seuralle oli kertynyt jäsenmaksujen, edellisen kirjan ja yli kolmensadan ennakkoon tilatun kirjan maksuista niin paljon katetta, että kirjapainon lasku voitiin suorittaa, kun muita kuluja kirjan teosta ei juuri ollut.
Alkuvuosina sukuseuran suurin vuosittainen meno oli jäsenkirjeiden postittaminen. Usean sadan kirjeen monistaminen, kuorien ja postituksen hoitaminen vei vaivalla kerätyistä pennosistamme ja ajastamme suhteettoman paljon. Voimmekin kiittää molempia puheenjohtaja Yrjöjämme siitä, että he tarjosivat Keuruun ja Ähtärin kunnille auttavan kätensä. Olemme postittaneet viime vuosina kaupunkien matkailumainokset jäsenkirjeidemme liitteenä ja saaneet kiitokseksi kirjekuoret ja postituksen.
Jo pitkän aikaa Ähtäriin suunniteltu sukukokous ja – juhla toteutui 14.6.1997 ja osallistujia oli runsaasti, lähes 300, - Ähtärissä vaikuttaa laaja Muhosen sukukunta, mutta eivät muutkaan sukuhaarat olleet poissa.
Suku kokoontui Ähtäri-halliin, juhlan ohjelmassa oli perinteiseen tapaan musiikkia, tällä kertaa Lankkua II-kirjan esittely sekä esitelmä, jonka piti opetusneuvos Lauri Uusi-Hakimo. Kokouksen esityslistan mukaisesti tehtiin päätökset tilikauden muuttamisesta kalenterivuoden mittaiseksi, aikaisemmin tilikausi oli sukukokousten väli, joka oli todettu hankalaksi. Sukuseuran nimeen tehtiin jälleen muutos, se lyhennettiin Lankkuan Sukuseuraksi.
1997-2001
Kauden 1997-2001 puheenjohtajaksi valittiin opettaja Yrjö Muhonen Ähtäristä ja johtokunta valitsi sihteeriksi Eeva-Liisa Honkasen sekä rahastonhoitajaksi Yrjö Lintulan. Vuonna 1998 hankittiin Keuruun, Multian ja Pihlajaveden kirkonarkistojen mikrofilmikortit 1600-luvulta 1800-luvun loppuun, ne tulivat yhteensä maksamaan noin 5000 markkaa. Seudulla vaikuttaviin sukuseuroihin otettiin yhteyttä tarjoten mahdollisuutta osallistua hankintoihin ja muuhunkin yhteistyöhön. Mikrofilmikortit talletettiin syksyllä 2001 Keuruu kaupunginkirjastolle, jossa ne ovat kaikkien kiinnostuneiden tutkittavina.
Harri Uimosen tekemän esityksen mukaisesti teetettiin pöytästandaareja, joiden aiheena on vaakunamme. Niitä tilattiin 50 kappaletta, jolloin yhden hinnaksi tuli 104 markkaa. Standaaria luovutetaan lähinnä sukuseuran ansioituneille jäsenille. Sukuseuramme toimitti omat tietonsa Suomen Sukututkimusseuran internet-sivuille vuonna 2000 ja teki myyntisopimuksen Lankkua II-kirjasta. Seuran uudistetut säännöt päätettiin esittää sukukokoukselle.
Keski-Suomen rykmentin varuskuntakerho oli seitsemännen sukukokouksen pitopaikkana 9.6.2001, sukulaisia oli koolla noin 200 henkilöä. Olimme saaneet Jouhtimäen sukuhaaraan kuuluvan Arja Vepsän mielenkiintoisen vanhojen valokuvien näyttelyn esille ja tutustuimme hänen Lavikon kylää käsittelevään kirjaansa. Varsinaisessa ohjelmassa oli musiikkiesityksiä sekä sukulaisemme filosofian tohtori Kaisu Juuselan juhlapuhe, jonka aiheena oli Suomen kielen asema muuttuvassa maailmassa. Keuruulaisina olemme huolestuneita kauniin Keuruun kielen häviämisestä. Sukukokouksessa jaettiin sukuviirejä toimintaan ansiokkaasti osallistuneille. Uudistetut säännöt hyväksyttiin.
2001-2005
Puheenjohtajaksi valittiin kaudelle 2001-2005 Yrjö Muhonen ja johtokunta valitsi sihteeriksi Sirkka Adlercreutzin sekä taloudenhoitajaksi Yrjö Lintulan. Teimme retken suvun vanhoihin maisemiin Suolahdenkylän Mäkikylille kesällä 2003, tutustuimme Lankkuaan ja sen ympäristötaloihin.
Sukututkimusta jatkettiin ja sen tuloksena valmistui julkaisu Ylä-Jouhtimäen sukuhaarasta vuonna 2005. Sen tarkoituksena oli herättää mielenkiintoa Jouhtimäkien sukua kohtaan ja saada lisätietoja mahdollista uutta kirjaa varten. Julkaisua painettiin Keuruskopiossa 219-sivuisena sata kappaletta nimellä Keuruulaisen Lankkuan suvun Ylä-Jouhtimäen sukuhaaran jälkeläisiä. Ensimmäisen painoksen loputtua jo puolen vuoden kuluttua, siitä otettiin vuonna 2006 toinen viidenkymmenen kappaleen painos, jonka loppuun liitettiin Herman Adlercreutzin Ähtärin seurakuntakeskuksen sukukokouksessa pitämä esitelmä.
Suru-uutisena saimme kuulla, että sukuseuramme perustaja ja innokas kotiseudun- ja sukujen historian kerääjä Reino Niinimäki kuoli 25.11.2004.
Ähtärin seurakuntakeskus oli sukukokouksen paikkana 18.6.2005. Sukukokouksen ja ruokailun jälkeen olleessa juhlassa esiintyivät nuoret huilistit ja ähtäriläinen Canticum-kvartetti, jonka riveissä nähtiin puheenjohtajamme Yrjö Muhonen. Juhlapuheen piti sihteerimme Sirkka Adlercreutzin puoliso professori Herman Adlercreutz. Hänen aiheenaan oli kansainvälistä huomiota saanut ruistutkimus Ruis ja sen terveysvaikutteet.
2005-
Puheenjohtajaksi kaudelle 2005-09 valittiin edelleen Yrjö Muhonen ja johtokunta valitsi Sirkka Adlercreutzin jatkamaan sihteerinä sekä Yrjö Lintulan taloudenhoitajana. Ylä- ja Ala-Jouhtimäkien sukuhaarojen tietojen keräämistä jatkettiin. Syksyllä 2006 tehtiin sopimus kirjan kirjoittamisesta fil.lis., tutkija Kari-Matti Piilahden kanssa. Johtokunnan kokouksessa 5.4.2008 päätettiin sukuseuran rekisteröitymisestä. Samassa kokouksessa suunniteltiin kotisivun tekemistä, koska tieto toiminnastamme leviää parhaiten internetin kautta.
Johtokunta on kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana kokoontunut vuosittain kahdesta kuuteen kertaan, sukukokousta ja kirjojen valmistumista edeltävinä vuosina jopa useammin. Usein on valittu työryhmä erityisiä tehtäviä varten. Sukutietojen keräämiseen ovat osallistuneet johtokunnan lisäksi monet suvun jäsenet.
Erityisesti voimme mainita ensimmäisenä Reino Niinimäen. Hänen apunaan alusta saakka olivat Tauno Pekkanen, Annikki Lehmola ja Veikki Vekuri. Lankkua II-kirjaan keräsivät omiin sukuhaaroihinsa runsaasti tietoja Helena Kukkamo, Lauri Koskinen, Lennart Siekkinen, Eeva-Liisa Honkanen ja monet muut. Jouhtimäkien sukutietoja kerättäessä Erkki Ohra-aho ja Jaakko Jutila ovat tehneet mittavan työn. Jäsentietojen kerääjinä ovat viime aikoina olleet Jaakko Jutila ja Eeva-Liisa Honkanen. Seuran rahastonhoitajina/taloudenhoitajina ovat toimineet Annikki Lehmola 1982-1997 ja Yrjö Lintula 1997-2009. Maksavien sukuseuran perheiden lukumäärä on vaihdellut noin kahden- , kolmensadan välillä. Sukukokouksen osanottajia on ollut 150-300.
| Puheenjohtajat | Sihteerit | Varapuheenjohtajat | ||
| Eeva-Liisa Honkanen | Annikki Lehmola | Veikki Vekuri | ||
| Pentti Kokinmäki | Helena Kukkamo | Annikki Lehmola | ||
| Ahti Kutinlahti | Eeva-Liisa Honkanen | Jaana Kiiveri | ||
| Yrjö Lintula | Sirkka Adlercreutz | Jaakko Saarinen | ||
| Yrjö Muhonen | Tuula Tuneström | Matti Metsälä | ||
| Sirkka Adlercreutz | Johanna Naarala | |||
| Yrjö Muhonen | ||||
| Johtokunnan jäsenet | Varajäsenet | |||
| Esko Myllymäki | Kaisa Kokinmäki | |||
| Annikki Lehmola | Suoma Tomperi | |||
| Veikki Vekuri | Raili Ahonen | |||
| Ahti Kutinlahti | Tarmo Sillman | |||
| Sulo Kattilamäki | Tauno Pekkanen | |||
| Eeva-Liisa Honkanen | Helena Kukkamo | |||
| Hilda Raiskila | Veikko Pekkanen | |||
| Jaana Kiiveri | Väinö Pummila | |||
| Antti Lepikko | Mirjami Ilmarinen | |||
| Raili Ahonen | Jaakko Saarinen | |||
| Helena Kukkamo | Sirkka Adlercreutz | |||
| Tauno Pekkanen | Annikki Lehmola | |||
| Lauri Äikäs | Jaana Kiiveri | |||
| Aapo Talvilahti | Tarja Ahola | |||
| Lennart Siekkinen | Juha-Pekka Ruusukallio | |||
| Matti Metsälä | ||||
| Sirkka Adlercreutz | ||||
| Yrjö Lintula | ||||
| Tarja Ahola | ||||
| Harri Merta | ||||
| Erkki Ohra-aho | ||||
| Seija Äikäs | ||||
| Marja-Liisa Huhta-aho-Jylhä | ||||
| Airi Paljakka | ||||
| Jyrki Ahola | ||||
| Jaakko Jutila | ||||
| Johanna Naarala | ||||
| Marja Lehto | ||||
| Tuula Tuneström | ||||
| Anita Viitanen | ||||
| Marjo Muhonen | ||||
| Juhani Koto | ||||
| Yrjö Muhonen | ||||